Kuinka suunnitella hyvinvointia tukevat tilat?

Ihminen on aina tilassa – sekä fyysisesti että henkisesti. Suunnittelun avulla voidaan tarkoituksenmukaisesti luoda fyysisiä tiloja, jotka mahdollistavat erilaisia mentaalisia tiloja tunnelmien ja toimintojen kautta. Tiloilla voidaan ohjata ihmisen käyttäytymistä, parantaa kokemusta ja edistää hyvinvointia.

Tiloja on joka lähtöön. Ne mahdollistavat kohtaamisia, keskittymistä, inspiroitumista ja työntekoa. Jotkut tilat ovat rumia ja jotkut kauniita, kullakin on omat piirteensä ja tavoitteensa. Tilojen linkitys hyvinvointiin on merkittävä, mutta miten ne liittyvät toisiinsa? Kuinka hyvinvointia voi edistää hyvällä tilasuunnittelulla ja mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota?

Hyvinvointia ja luovuutta tukevat tilat

Toimistoissa työskentelevät ovat usein hyvin staattisissa asennoissa läpi työpäivän. Vaikka ergonomia olisikin hyvin huomioitu, on selkää ja sen liikkuvuutta ajatellen seuraava asento aina se paras. Työpäivään tarvitaan liikettä, jotta fyysinen hyvinvointi säilyy ja mieli pysyy virkeänä ja jaksaa tuottaa uusia ajatuksia. Jotkut pitävätkin palavereita seisten tai kävellen, jolloin ajatus saattaa kulkea paremmin.

Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä tiloista pois, vaan luovuutta ja hyvinvointia voidaan tukea taitavan tilasuunnittelun kautta. Esimerkiksi yhteen co-working tilaan voidaan luoda ilmapiiri, joka antaa tilaa luovuudelle ja kannustaa vahvasti avoimeen yhdessä tekemiseen organisaatiorajojen yli. Luovuutta ja avoimuutta tukevaan tilakonseptiin valitaan erilaista toimintaa monipuolisesti stimuloivia kalusteita, värejä ja muita elementtejä. Tällainen tila mahdollistaa sosiaalisesti hauskoja ja avoimia tilanteita, jotka vahvistavat ihmisten yhteyttä toisiinsa. Jää murtuu usein viimeistään, kun ihmiset pääsevät kierähtelemään leikkisästi tuoleilla.

Sosiaalinen esteettömyys hyvinvoinnin tuojana

Miksi tiloista kannattaa suunnitella sosiaalisesti esteettömiä? Vieläkin on toimistoja, joissa kahvikone on asetettu huoneen taaimpaan nurkkaan ja josta käydään vain hakemassa kupillinen kuumaa, yksin. Tällainen ratkaisu ei edistä sosiaalisia kohtaamisia, mikä voi nostaa hierarkian määrää ja harvoin tukee haluttua yrityksen kulttuuristrategiaa.

Usein työntekijät kokevat työskentelyn kannalta tärkeimmäksi yhteisen tekemisen mahdollistavat monipuoliset työskentelytilat sekä sopet, joihin voi vetäytyä rauhaan yksin tai yhdessä muiden kanssa. Case Elisa.

Yhteisön hyvinvointia voidaan tukea mahdollistamalla erilaisia kohtaamisia, jotka lisäävät kuuluvuuden tunnetta, yhteyttä itseen ja muihin sekä kehittävät yhteisön dynamiikkaa. Työ- ja toimintaympäristöjen suunnittelussa olisi aina hyvä huomioida inhimilliset tekijät, kuten tilojen ja niiden toimintojen seurauksena herättämät tunteet. Näiden arviointi tapahtuu parhaiten yleensä paikan päällä – tilassa.

Moniaistilliset tilat

Tilojen suunnittelun yhteydessä, mietimme myös moniaistillisia kokemuksia. Suunnittelun eri vaiheissa on astuttava tilaa suunnittelevan asiakkaan tai tilaa lopulta käyttävän ihmisen saappaisiin ja tutkittava, millaisia aisteja tilassa halutaan herätellä ja mitä aisteja ehkä passivoida. Halutaanko stimuloida vai rauhoittaa, halutaanko herättää kaikki aistit vai keskittyä visuaalisuuteen?

Valaistuksella voidaan luoda erilaisia tunnelmia, lisäksi valo voi myös liikkua ja elää ihmisen liikkeen mukana. Kuvassa oleva Transition Tunnel tukee Fortumin bränditarinaa, luo vierailijoille elämyksen heti sisääntultaessa sekä luo henkilöstölle rauhallisen ja positiivisen siirtymän töihintuloon. Case: Fortum HQ 

Moniaistillisia tiloja suunnitellessa otetaan huomioon valaistus, tekstiilit, värit, materiaalit, akustiikka, tuoksut ja äänimaailma. Lisäksi sisäilman lämpötilalla voidaan luoda haluttuja aistillisia vaikutuksia, joiden avulla ihminen toimii tietyllä tavalla.

Kohinan luova johtaja, Susanna Kallio, nimeää viisi asiaa, joihin kiinnittää huomiota hyvinvointia tukevan tilan suunnittelussa:

  1. Päätä, mikä on kunkin tilan tavoiteltu tunnelma ja äänimaailma. Huomioi erityisesti valaistus, akustiikka ja ergonomia.
  2. Huomioi moniaistillisuus ja valitse tavoitteiden mukaan näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja makuaisteja tukevia elementtejä.
  3. Mahdollista luontevat käpertymispaikat, luo turvallisia paikkoja, joissa huomioidaan ihmisen perusvietit.
  4. Pohdi, tarvitaanko tiloissa paikkaa, jossa voi latautua, palautua ja ehkäpä lievittää stressiä?
  5. Mieti, miten tilat mahdollistavat kohtaamisia. Anna ihmisille syy tulla tilaan. Luo haluttu tunnelma heti sisään tultaessa.

Tilan lopullisten käyttäjien yksilöllisten tarpeiden tutkiminen ja ymmärtäminen on hyvin tärkeää.  Kysymme jokaisen suunnitteluprojektin aikana useaan otteeseen, kuinka erilaiset luodut ympäristöt tukevat eri tarpeita ja toimintoja ja kuinka muutos voidaan saada aikaan yhdessä ympäristössä työskentelevien tai siinä oleskelevien ihmisten kanssa?

Hyvinvointia edistävä tilasuunnittelu -blogisarjan ensimmäisessä osassa kysyimme, kuinka hyvinvoinnin 8 ulottuvuutta toteutuvat elämässäsi, lue juttu tästä.

Opi lisää hyvinvointia tukevista tiloista Elisan Pasila Kampus ja ravintolan ja Kotkan toimiston caseista.

Teksti Kohinan palvelumuotoilija ja kehityspäällikkö Satu Heikinheimo, kuvat Kohina.