Kohina-etätyö-työskentelytavat-muutos-luonto-spotlight

Etätyö on uusi musta – työympäristökehittäjän mietteitä jatkosta

Vielä hetki sekoittamista, ja leipäjuuri yöksi jääkaappiin. Tästä on hyvä jatkaa leipomista aamulla ennen kuin istahtaa työpöydän äären ja avaa taas koneen keittiön pöydän ääressä. Tästä alkaa tulla jo rutiini, kun takana on kohta pari kuukautta etätyöskentelyä.

Etätyö on muovannut työtapojamme tänä keväänä. Jos kuitenkin kurkistaisi ilmiön taakse työympäristökehittäjän näkökulmasta ja miettisi, mitä vaikutuksia sillä on jatkossa työn tekemiselle.

Viimeisimmän Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan viikoittain tai useammin etätyötä vuonna 2018 teki 14 % työntekijöistä. Ylemmät toimihenkilöt työskentelevät eniten etänä, ja hiukan yllättäen eniten etätyötä tehdään valtiolla. Lisäämisen varaa etätyöskentelyssä on. Yle selvitti huhtikuun alussa, että puolet suomalaisista haluaa ja pystyy jatkamaan etätyöskentelyä kokonaan tai lähes kokonaan, kun tilanne palaa taas normaaliksi.

Etätyö kasvaa, mutta ei ihan kauheasti

En usko ihan noin vahvaan etätyöskentelyn kasvuun, kun Yle uutisessa ennustaa. Etätyötä tehdään varmasti jatkossa enemmän, kun hyvään alkuun on päästy teknologian hyödyntämisessä ja työtapojen opettelussa. Julkisuudessa on alkanut kuitenkin näkyä keskustelua siitä, että monet kaipaavat jo takaisin työpaikalle. Sinänsä ilmiö on tuttu.

Olemme usein projekteissamme kysyneet, mikä saa ihmiset tulemaan toimistolle, ja ylivoimaisesti suurimmat tekijät ovat työkaverit ja työpaikan ilmapiiri. Haluamme aina välillä tavata toisiamme myös kasvokkain.

Toinen syy siihen, että en usko etätyöskentelyn räjähtävään kasvuun on se, että me ihmiset olemme yleensä aika hyviä palaamaan siihen samaan vanhaan. Harva meistä hakee hirveän suuria haasteita tai muutoksia omaan arkeemme. Lisäksi etätyön pioneeriyrityksissä huomattiin jo jokin aikaa sitten, että oman uran kannalta on hyödyllistä näkyä toimistolla: kun työskentelee paljon kotona, on aina hiukan jäljessä viimeisistä toimiston käytäväpuheista. Uusista tehtävistä, palkankorotuksista ja kehityshankkeista päätettäessä on tärkeää pysyä aktiivisesti esimiesten ja johtajien mielessä.

Turha liikkuminen vähenee, empatia nostaa päätään

On kiinnostavaa ajatella, miten etätyöinnostus heijastuu jatkossa muihin työkäytäntöihimme. Syksyllä yhä suurempi osa kokouksista on varmasti sellaisia, että ainakin joku osallistuu tapaamiseen etäyhteyden kautta. Tähän asti monessa organisaatiossa on jo sisäisissä palavereissa suosittu etäkokouksia ennemmin kuin työmatkoja. Luultavasti tämä kehitys tulee jatkumaan, ja monet ovat jatkossa valmiita vähentämään junassa, lentokoneessa tai autossa istumista, kun opimme hoitamaan asioita online-kokouksissa. Kevään ilmiö on ehdottomasti myös se, että myyntityö on siirtynyt verkkoon. 

Lisäksi oletan, että osaamme suhtautua paljon empaattisemmin työkavereihimme. Kevään aikana etäkokousten taustalla vilahtaneet lapset, puolisot ja lemmikit sekä kotien sisustukset ja harrastusvälineet ovat kertoneet meille kaikille toisistamme paljon enemmän kuin normaali työpaikka-arki. Myös työelämän puolella on alkanut näkyä viitteitä hidastamisesta, joka on ollut kevään aikana pinnalla, kun harrastuksiin ja huvituksiin ei ole päässyt.

Mitä uutta voimme oppia? 

Online-työskentelyn luultavasti jatkuessa vielä syksyllä on tarpeen kiinnittää huomiota siihen, mitä taitoja ja osaamista tarvitsemme jatkossa. Odotankin, että syksyllä tietoinen työskentelyn johtaminen nousee nykyistä selvemmin esiin organisaatioissa.

Tähän asti aika harvassa yrityksessä online-työskentelyä on selvästi johdettu. Käytössä on kirjava joukko erilaisia sovelluksia erilaisilla lisensseillä ja tiedostojen hallinta voi olla aika villiä. Tiimien ja esimiesten valmiudet online-työskentelyyn ovat hyvin erilaisia. Hyviä käytäntöjä ei ole välttämättä kerätty ja tiimien viikko- tai kuukausipalaverien järjestämistä ei ole ehditty miettiä. Lisäksi oman tiimin työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen seuranta on esimiehille haastavaa ja esimerkiksi perehdyttäminen joudutaan suunnittelemaan uudella tavalla.

Luultavasti muun muassa nämä asiat tulevat esiin etätyöhön liittyvän ensimmäisen innostuksen laannuttua. Joudumme miettimään, miten tällaista työskentelytapaa voitaisiin johtaa pitkäjänteisemmin ja miten opimme tekemään sitä. 

Mietteitä etätyön jatkosta – huomioi nämä

  1. Etätyöskentely on tähän asti ollut melko harvinaista – 14 % työntekijöistä työskentelee etänä viikoittain tai useammin. 
  2. Etätyöskentely tuskin kasvaa räjähdysmäisesti, koska palaamme usein aika helposti vanhoihin toimintatapoihimme ja kaipaamme kasvokkaisia kohtaamisia.
  3. Suuri etätyöskentelyn määrä aiheuttaa sen, että voi jäädä toimistolla kerrottujen uutisten ja kehityshankkeiden ulkopuolelle ja joskus myös unohtua ylennys- ja palkankorotuskeskusteluista.
  4. Jatkoa varten tarvitsemme empatiaa ja työtapojen systemaattista johtamista.

Seuraavassa tekstissä tarkoitukseni on miettiä sitä, miten työtapojen muutokset näkyvät jatkossa työympäristöissämme. Vaikuttaako tämä kaikki siihen, että alue, jolla työssä liikumme, pienenee? Miten käy co-working -trendin?

Mikäli haluat perehtyä etätyöhön lisää, kurkkaa vinkkini laadukkaan etäkokouksen järjestämiseen.

18.5.2020
Teksti Juha Rita
Kuva Kohina

Lähteet
Työolobarometri 2018
Helsingin Sanomat 2020
Yle uutiset 2020