Ihmislähtöiset ja kokemukselliset tilat hyvinvoinnin tukena

Ympäristöt muuttuvat, mutta ihmisen luontaiset tarpeet pysyvät. Suunniteltujen tilojen on vastattava muuttuneisiin tarpeisiin sekä tuettava ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Vuoden 2019 Habitare sekä Kohinan perustajan, Susanna Kallion, puheenvuoro pohjasi vahvasti näiden teemojen ympärille: ihmisen hyvinvoinnin, aistien ja kokemusten tukemiseen sisustusarkkitehtuurin keinoin.

Ihmisten luontaiset tarpeet ohjaavat tilojen suunnittelua

Tarkoituksenmukaisten ja kokemuksellisten tilojen suunnittelu perustuu ihmisten tarpeiden huomioimiseen. Perustarpeet, kuten se, että tilat tarjoavat suojaa sekä paikkoja, joissa nukkua ja syödä, täyttyvät kuin itsestään. Näiden lisäksi ihmiset kaipaavat myös syvempiä asioita, kuten turvallisuuden tunnetta, yhteisöllisyyttä, kehittymistä ja elämyksiä.

Monesti tila on onnistunut, kun sitä ei edes huomaa – kaikki sujuu ja tila täyttää funktiot, joihin se on suunniteltu. Toisaalta tilat ovat myös tarinankerronnan ja tunteiden herättämisen väline. Suunnittelijat tekevät tietoisia päätöksiä siitä, miten tilalla tuetaan eri aisteja ja millaisia tunteita sillä halutaan synnyttää.

”Tilan pitäisi olla pelkistetty, sisältää vain tarpeellinen. Silloin mielellä on tilaa vaeltaa ja lopputulos vetoaa syvemmälle, aisti- ja tunnetasolle.” – Susanna Kallio

Tiloja suunniteltaessa tulee huomioida tarpeiden lisäksi yhteiskunnalliset muutokset, jotka vaikuttavat siihen, mitä ihmiset ympäröiviltä tiloilta kaipaavat. Viime vuosina esiin ovat nousseet esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin tukeminen luonnonmukaisen suunnittelun, biofilian, avulla sekä aistiherkkien ihmisten huomioiminen luomalla aistiesteettömiä tiloja.

Viisi ihmisen ja ympäristön hyvinvointia tukevaa tilaa

Kokosimme muutoksiin ja ihmisten tarpeisiin perustuen viisi ihmisen ja ympäristön hyvinvointia tukevaa tilatyyppiä. Maailma hektistyy ja sisällä viettämämme aika lisääntyy. Jotta pysymme muutoksessa mukana, tulisi tiloissa huomioida harmonian, turvan, läsnäolon, kehittymisen ja elämyksellisyyden mukaan tuominen. Tilatyypit voidaan toteuttaa yksin tai niitä voidaan yhdistellä samaan tilaan.

Ihmisten hyvinvointia tukevat elementit pohjautuvat tarpeiden täyttämiseen aina levosta, turvallisuuden tunteesta ja vuorovaikutuksesta kehittymiseen ja arjesta irtaantumiseen.

Hyvinvointia tukevista tilatyypeistä harmonia pohjautuu eniten toiminnallisuuteen ja perustarpeiden täyttämiseen. Tilan tulisi luoda ihmiselle harmoninen tunnelma, jossa voi rauhoittua ja levätä. Esimerkiksi ärsykkeettömyys, luonnonmateriaalit, laatu ja kestävyys sekä ”vähemmän on enemmän” -lähestymistapa ohjaavat tämän toteuttamista.

Turvallisuuden tunnetta tuovan tilan suunnittelu puolestaan perustuu selkeyteen, kirkkaaseen valaistukseen ja luontevuuteen. Esimerkiksi sairaalat ja lentokentät suunnitellaan vaistonvaraisiksi, helposti navigoitaviksi kokonaisuuksiksi, joissa tuntee olevansa turvassa. Tällaisissa hetkissä haluaa vain suoriutua ja selviytyä seuraavaan tehtävään, jolloin tilan on oltava selkeästi hahmotettavissa.

Tilasuunnittelussa korostuu myös läsnäolon tukeminen. Vietämme suuren osan ajastamme näyttöjen äärellä, emmekä keskittyen läheisiimme ja muihin ympärillämme oleviin ihmisiin. Samaan aikaan luontainen yhteenkuuluvuuden tarpeemme ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään. Yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksen ja kohtaamisten tukeminen tilasuunnittelun keinoin onkin entistä tärkeämpää. Ihmisten on esimerkiksi luontevaa käpertyä pienemmissä ryhmissä nurkkaan, mitä voidaan tukea suunnittelemalla tähän sopivia kalusteryhmiä.

Toisaalta ihmisluontoon on sisäänrakennettu halu kehittyä, tavoitella ja saavuttaa aina enemmän. Jotta meille jää tilaa hengähtää ja keskittyä oppimaan, tarvitsemme tiloja, jotka aktivoivat sekä edistävät yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Esimerkiksi perinteisestä poikkeavat, luovemmin ja rennommin kalustetut kokoustilat auttavat saamaan ajatukset irti totutuista ajatusmalleista.

Nykyään ihmisten ja tilojen suhteessa korostuu myös elämyksellisyys ja merkityksien hakeminen. Tilojen on oltava yritysten arvojen mukaisia ja toisaalta esimerkiksi kodin kuvastaa siellä asuvaa ihmistä. Elämyksellisyys voikin ilmentää eri ihmisille eri asioita. Yhteisenä tekijänä voidaan kuitenkin pitää moniaistillisuuden tukemista sekä tunne- ja muistijäljen luomista.

”Elämyksellinen tila puhuttelee juuri sinua. Toisaalta niihin halutaan jotain, joka herättää huomion ja poikkeaa totutusta.” – Susanna Kallio

Haluatko lukea lisää hyvinvoinnin tukemisesta sisustusarkkitehtuurin keinoin? Lue juttu hyvinvointia tukevasta tilasuunnittelusta.

19.9.2019

Teksti            Jenny Soldan
Kuvat            Kohina