Siirry sisältöön
Elisa-Kaarlenkatu-viihtyisä toimisto-lounge-zen-sisustusarkkitehti-Kohina-v
Elisa Kaarlenkatu | Leikkisä ja viihtyisä toimisto koodareille Kallioon LUE LISÄÄ

Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet vauhdilla. Tilojen ja ympäristöjen, joissa työtä tehdään, on vastattava muutokseen. Muuttuva työ ja muutosvoimat tuovat mukanaan lieveilmiöitä ja nämä kaikki haastavat suunnittelua. 

Vietämme sisätiloissa jopa noin 90 prosenttia ajastamme. Miten huolehdimme siitä, että hyvinvointi säilyy muutosten keskellä, rakennetussa ympäristössä? Tutkimuksen mukaan 67 prosenttia suomalaisista kokee työympäristön vaikuttavan merkittävästi hyvinvointiinsa ja noin joka neljäs suomalainen kokee työuupumuksen oireita uransa aikana.

Muun muassa näille lähtökohdille on löydettävä ratkaisuja ja suunniteltava paremmin ihmisistä huolehtivia tiloja ja ympäristöjä. Me tunnistamme tässä hetkessä neljä suurta muutosvoimaa, jotka haastavat työnteon ja tilat. Suunnittelussa on nyt huomioitava pirstaloituva työ, älykäs teknologia, inhimillisyyden kaipuu sekä luonnon ja ihmisen tasapaino. Niiden kyljessä kulkee lisäksi pienempiä ajankohtaisia ja paikkakohtaisia teemoja.

Elisa-Kaarlenkatu-leponurkkaus-säkkituoli-teippaukset-Kohina-p
Suunnittelun tehtävä on yhdistää muutosvoimat ja kiteyttää kokonaisuus, jotta ihmisillä on hyvä olla tiloissa ja tilat palvelevat tarkoituksiaan.
Työtiloissa erotetaan tekeminen tietovirrasta ja luodaan paikkoja tekemiselle.

Muuttuva työ ja tilat

Työnteko pirstaloituu ja jatkuvasti muuttuvat käytännöt ja vaatimukset haastavat meitä arjessa ja erityisesti uuden oppimisessa. Informaatiotulvan keskellä kapasiteettimme loppuu ja hyvinvointi vähenee. Niin kutsuttu always on -yhteiskunta muovautuu osaksi tiloja, joihin on kytketty valtavat määrät teknologiaa. Tämän seurauksena ilmapiirin levottomuus ja kiihkeys kasvaa.  Vastapainoksi ja lääkkeeksi ylikuormitukselle ihmiset kaipaavat ja arvostavat uudestaan ja enemmän aitoja, yksinkertaisia offline  -kokemuksia.

Teknologialähtöisten ratkaisuiden kasvu ja soluttautuminen yhä useampaan elämämme osa-alueeseen luo myös entistä vahvempaa epätasapainoa ihmisen ja luonnon välille. Tässä luonnottomassa tilassa ihminen etsii itselleen tasapainoa. Tähän haasteeseen on luotava ympäristöjä, jotka vastaavat muutoksiin, mutta toisaalta turvaavat ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin. Ihmiskeho ei ole mukana teknologian kehityksessä, vaan yrittää sopeutua siihen. Vaikka monet teknologiat auttavat ihmistä selviytymään tässä ajassa, asettavat ne myös haasteita hyvinvoinnille. Rakennetun ympäristön ja tilojen pitää pystyä tukemaan sekä teknologiaa että sen poissulkemista.

Yksi vastaus haasteisiin on hyvinvoinnin voimakas integraatio tiloihin. Tätä voi tukea suunnittelulla, joka irroittaa ihmistä tietovirrasta. Tiloihin suunnitellaan tarkoituksenmukaisia paikkoja, jotka ohjaavat tekemään tiettyjä asioita. Tekeminen voi tapahtua yksin, kaksin tai suuremmassa ryhmässä; se voi olla ideointia, keskittymistä, yhteistyötä tai tuotantoa – mutta niin, että tila ohjaa käyttäjiä muualle kuin jatkuvaan online-olemiseen. Suunnittelun lähtökohtana ovat työnteon tarpeet ihmislähtöisesti, eivätkä esimerkiksi organisaation osat. Tiloihin luodaan inhimillisiä ja kokemuksellisia kohtaamispaikkoja.

Kehittyvistä teknologioista otetaan käyttöön parhaat mahdollisuudet, ihmislähtöisesti ja harkitusti. Jatkossa osana tilojen käyttöliittymää on yhä useammin mobiili ja personoitu tilaohjaus, joka auttaa hallitsemaan arkea ja toimii ihmisen tukena vaivattomasti ja helposti. Tiloissa hyödynnetään yhteisiä välineitä ja käytäntöjä, jotka edistävät tiedon jakamista ja tavoitettavuutta.

Elisa-Kaarlenkatu-lounge-yksityiskohdat-istuinryhmä-sohva-sisustusarkkitehti-Kohina-p

Inhimillisyys ja tasapaino

Työympäristöihin haetaan kasvavassa määrin myös inhimillisyyttä ja kodinomaisuutta sekä hyvinvoinnin päivittäistä tukemista. Satunnaiset hyvinvoinnin palvelut tai esimerkiksi ravinteikkaiden välipalojen tarjoilu eivät riitä, vaan tukemisen on oltava jatkuvassa yhteydessä ihmiseen ja hyvin kokonaisvaltaista.

Yksilöiden ja käyttäjäryhmien tarpeita huomioidaan yhä tarkemmin, työntekijäkokemus nostetaan enemmän esille. Ympäristöihin luodaan paikkoja ihmisten aidoille kohtaamisille ja suunnittelussa huomioidaan aidosti ihmisläheisyys sekä moniaistillisuus. Moderni, hyvin muotoiltu teknologia integroidaan huomaamattomaksi osaksi tiloja.

Luonnon ja ihmisen tasapainoa vahvistetaan tarkoituksenmukaisella suunnittelulla. Luonto voidaan kytkeä osaksi tiloja joko suorasti tai epäsuorasti. Design-valintoja harkitaan entistä tarkemmin ja tehdyt valinnat täytyy osata perustella yhä paremmin. Vaatimukset kestävän laadun sekä klassisten ratkaisuiden osaamiselle kasvavat ja laadukkaat ratkaisut nousevat kilpailueduksi.

Kestävän kehityksen periaatteet integroidaan osaksi arkea ja vastuullisista valinnoista tulee itsestäänselvyys, kun huoli ympäristöstä kasvaa. Hyvä design ja elinkaariajattelu nivovat yhteen trendit, sekä historian että tulevaisuuden.

Kaipaatko vastausta siihen, miten voimme muokata teidän tilat vastaamaan työnteon muutoksia?  Ota meihin yhteyttä.

Etsitkö ideoita parempien työtilojen suunnitteluun? Tutustu projektipankkiimme!

Lähteet: 
JWT, The Future 100: Trends and Changes to Watch in 2019, 
Rakennuslehti 2018, ZEF 2019.
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/sisailma-tyopaikalla/1-yleista-sisailmasta
Parempia elinympäristöjä tutkimus, 2020
TTL: Stressi ja työuupumus

Tämä artikkeli pohjautuu Susanna Kallion pitämään puheenvuoroon Sisustusarkkitehtien liitto SIO:n 70-juhlavuotisseminaarissa 17.1.2019 Tiedekulmassa.

Elisa-Kaarlenkatu-työskentelytila-rimaseinä-puu-viihtyisä toimisto-Kohina-v
Kodinomaisuutta ja inhimillisyyttä luodaan pyöreillä muodoilla, monipuolisilla kalustevalinnoilla ja luonnonläheisellä värimaailmalla.

Kun haluat kestävän tilaratkaisun, tilatehokkuutta,
lisää asiakasvirtaa ja sujuvuutta arkeen, 
pätevää muutosjohtamista tai vetovoimaisen konseptin, 
joka nostaa kiinteistösi arvoa, ota meihin yhteyttä!