Kuinka hyvinvointia voi edistää hyvällä tilasuunnittelulla?

Ihminen on tilassa aina, sekä fyysisesti että henkisesti. Suunnittelun avulla voidaan luoda fyysisiä tiloja, jotka mahdollistavat erilaisia mentaalisia tiloja tunnelmien ja toimintojen kautta. Tiloilla voidaan ohjata ihmisen käyttäytymistä, parantaa kokemusta ja edistää hyvinvointia.

Tiloja on joka lähtöön. Ne mahdollistavat kohtaamisia, keskittymistä, inspiroitumista ja työntekoa. Jokaisella tilalla on omat piirteensä, toimintonsa ja tavoitteensa. Tilojen linkitys hyvinvointiin on merkittävä, mutta miten ne liittyvät toisiinsa? Kuinka hyvinvointia voi edistää hyvällä tilasuunnittelulla ja mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota?

Hyvinvointia ja luovuutta tukevat tilat

Toimistoissa työskentelevät ovat usein hyvin staattisissa asennoissa läpi työpäivän. Vaikka ergonomia olisikin hyvin huomioitu, on selkää ja sen liikkuvuutta ajatellen seuraava asento aina se paras. Työpäivään tarvitaan liikettä, jotta fyysinen hyvinvointi säilyy ja mieli pysyy virkeänä ja jaksaa tuottaa uusia ajatuksia. Jotkut pitävätkin palavereita seisten tai kävellen, jolloin ajatus saattaa kulkea paremmin.

Työ-ja elinkeinoministeriön työolobarometrin (2020) mukaan nykytyöelämä kuormittaa henkisesti entistä useampia.  Työhyvinvoinnin merkitys niin työn tuottavuudelle kuin yksilön kokonaisvaltaiselle terveydelle ymmärretään aiempaa paremmin. Tutkimustiedon mukaan työhyvinvointiin panostaminen on myös taloudellisesti hyvin perusteltua: hyvinvoiva työntekijä on jopa 25 % tuottavampi kuin uupumusta kokeva työntekijä. Uupumus heikentää ja työn imu puolestaan vahvistaa tuottavuutta. (Ahola ym. 2018.) 

Me ihmiset olemme kokonaisvaltaisia olentoja, joten työhyvinvointia ei voi erottaa muusta hyvinvoinnista. Meidän on pidettävä huolta kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnistamme jaksaaksemme työelämässä. Hyvinvoinnillemme rasituksen ja palautumisen rytmi on tärkeä peruselementti.

Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä tiloista pois, vaan luovuutta, palautumista ja hyvinvointia voidaan tukea taitavan tilasuunnittelun kautta. Esimerkiksi yhteen co-working-tilaan voidaan luoda ilmapiiri, joka antaa tilaa palautumiselle ja kannustaa avoimeen yhdessä tekemiseen organisaatio- tai tiimirajojen yli.

Luovuutta ja palautumista tukevaan tilakonseptiin valitaan erilaista toimintaa monipuolisesti stimuloivia kalusteita, värejä ja muita elementtejä. Tällainen tila mahdollistaa sosiaalisesti hauskoja ja avoimia tilanteita, jotka vahvistavat ihmisten yhteyttä toisiinsa.

Sosiaalinen esteettömyys hyvinvoinnin tuojana

Miksi tiloista kannattaa suunnitella sosiaalisesti esteettömiä? Vieläkin on toimistoja, joissa kahvikone on asetettu huoneen taaimpaan nurkkaan ja josta käydään vain hakemassa kupillinen kuumaa, yksin. Tällainen ratkaisu ei edistä sosiaalisia kohtaamisia, mikä voi nostaa hierarkian määrää ja harvoin tukee haluttua yrityksen kulttuuristrategiaa.

Yhteisön hyvinvointia voidaan tukea mahdollistamalla erilaisia kohtaamisia, jotka lisäävät kuuluvuuden tunnetta, yhteyttä itseen ja muihin sekä kehittävät yhteisön dynamiikkaa. Työ- ja toimintaympäristöjen suunnittelussa olisi aina hyvä huomioida inhimilliset tekijät, kuten tilojen ja niiden toimintojen seurauksena herättämät tunteet. Näiden arviointi tapahtuu parhaiten yleensä paikan päällä – tilassa.

1. Päätä, mikä on kunkin tilan tavoiteltu tunnelma ja äänimaailma. Huomioi erityisesti valaistus, akustiikka ja ergonomia.
2. Huomioi moniaistillisuus ja valitse tavoitteiden mukaan näkö-, kuulo-, tunto-, haju- ja makuaisteja tukevia elementtejä.
3. Mahdollista luontevat käpertymispaikat, luo turvallisia paikkoja, joissa huomioidaan ihmisen perusvietit.
4. Pohdi, tarvitaanko tiloissa paikkaa, jossa voi latautua, palautua ja ehkäpä lievittää stressiä?
5. Mieti, miten tilat mahdollistavat kohtaamisia. Anna ihmisille syy tulla tilaan. Luo haluttu tunnelma heti sisään tultaessa.

Tilan lopullisten käyttäjien yksilöllisten tarpeiden tutkiminen ja ymmärtäminen on hyvin tärkeää. Kysymme jokaisen suunnitteluprojektin aikana useaan otteeseen, kuinka erilaiset luodut ympäristöt tukevat eri tarpeita ja toimintoja ja kuinka muutos voidaan saada aikaan yhdessä ympäristössä työskentelevien tai siinä oleskelevien ihmisten kanssa?

Jos haluat päivittää tai kartoittaa toimitilasi työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta, ota yhteyttäSusannaan.

Omaa työhyvinvointisi arvioinnissa voit käyttää mm. Työturvallisuuskeskuksen Työhyvinvointiarviota tai Työterveyslaitoksen Työn Imu-testiä.

Tutustu myös Handelsbankenin pääkonttorin projektiimme ja sen inspiroivaan ilmapiiriin!

Lähteet: Työ-ja elinkeinoministeriön työolobarometrin (2020)
Digisti työn imuun? Tutkimus työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä finanssialan palveluyrityksessä, Ahola ym. 2018